Mikä on Lint-koe

Lint-koe eli linnunhaukkukoe on pystykorville järjestettävä koetapahtuma, jonka perimmäisenä tarkoituksena on hankkia kallisarvoista tietoa koirien linnunhaukun käyttöominaisuuksista, jota voidaan hyödyntää jalostustoiminnassa. Se antaa arvokasta tietoa myös kasvattajille sekä yleisesti siitä, mihin suuntaan rotu on menossa. Myös pystykorvajaosto suosittaa, että jalostuksessa yhdistelmiä mietittäessä olisi tukena koetulos/koetuloksia.
Tämän lisäksi koetapahtumat ovat hieno mahdollisuus tutustua muihin kanssaharrastajiin. Tapahtumat pyritäänkin pitämään kennelhenkisinä joihin kaikkien, myös aloittelijoiden on helppo ja mukava osallistua.
Koetapahtumien ei ole tarkoitus olla kilpailuja vaan hyvähenkisiä, joissa mitataan koirien käyttöominaisuuksia. Tarkoitus ei ole arvostella koiria negatiivisesti vaan pitää positiivinen tunnelma yllä.
Kokeiden parasta antia ovatkin metsässä vietetyn ajan lisäksi päivän päätteeksi tapahtuva yhteisöllinen kokoontuminen, jossa voidaan kerrata päivän tapahtumia ja keskustella pystykorvaharrastuksesta.

Linnunhaukkukokeessa koira viedään sille luonnolliseen työskentely-ympäristöön, eli maastoon. Maastossa vietetään 4 tunnin erä mukaillen ihan tavallista metsästyspäivää. Maastoon lähtee koiranohjaajan lisäksi tuomari. Lisäksi joskus mukana saattaa olla tuomariharjoittelija tai opas jolle koemaasto on ennestään jo tuttu.
Kokeen aikana arvioidaan useita eri työskentelyominaisuuksia, joista kerätään ansiopisteitä. Kokeesta on mahdollista saada yhteensä 100p.
Työskentelyominaisuuksia ovat:
Hakutyöskentely, eli hakualueen laajuus, lintujen löytämiskyky ja ensihaukkujen saanti löydöstä.
Haukkutyöskentely, eli kuinka koira merkkaa puun jossa lintu istuu, äänenanto eli haukkutiheys ja linnun pysyttäminen haukussa. Tavoite on, että koira haukkuu lintua kiinteästi vähintään 10 minuutin ajan.
Seuraaminen ja uusintahaukku, eli kun lintu karkkoaa, kuinka pitkälle koira seuraa ja saako kenties vielä seurannan päätteeksi uusintahaukun.
Virhepisteitä koira saattaa saada liikaherkkyydestä, haukun jättämisestä tai jostakin muusta koetta häiritsevästä työskentelystä.
Näistä muodostuu kokonaispisteet jonka mukaan koira saa tuloksen. Palkintosijat jakautuvat seuraavasti: LINT1 75p. LINT2 65p. ja LINT3 50p.
Kokeen aikana maastotuomari täyttää maastokorttiin koiran ansiot ja erän loputtua käy kortin läpi yhdessä koiranohjaajan kanssa.
Lopuksi maastokortti käydään vielä läpi yhdessä koetta valvovan ylituomarin kanssa.

Linnunhaukkukoe voidaan suorittaa joko koko kauden kokeena, josta käytetään nimitystä pitkäkoe, tai yleisenä kokeena eli arpakokeena.
Arpakoe on koetapahtuma johon osallistuu useita koiria. Koepaikalle kokoonnutaan yleensä aikaisin aamulla. Tarjolla saattaa olla aamiainen, josta järjestäjästä riippuen saa tehdä myös eväät mukaan itselle ja tuomarille. Tämä kannattaa tarkistaa etukäteen, jotta osaat tarvittaessa varata itsellesi ja tuomarille maastoeväät; yleensä kahvia, leipää ja juomista. Varaa myös tuomallesi tuomarille jokin pieni muistaminen/lahja kiitokseksi. Myös mahdolliset matkakulut ja majoittuminen on tapana korvata.
Koepaikalla kuunnellaan yhdessä ylituomarin puhuttelu, arvotaan maastot ja tuomarit, jonka jälkeen suunnataan maastoon. Maastot sijaitsevat yleensä max 100km päässä. Itse koe-erä kestää neljä tuntia. Erän jälkeen kokoonnutaan taas koepaikalle, jossa on yleensä tarjolla lounas. Ruokailun ja jutustelun lomassa jokainen tuomari käy vahvistamassa pisteet ylituomarilla.
Tapana on odottaa, että kaikkien pisteet saadaan laskettua, jonka jälkeen on mahdollisten palkintojen jako. Koepäivä tällaisenaan on pitkä ja kestää yleensä noin klo 7-17, joten jos koira on mukanasi koko päivän, niin varaa myös sille mukaan ruokaa ja vettä.
Arpakokeita voidaan järjestää myös kilpailumielessä. Näitä ovat esimerkiksi piirinmestaruuskokeet, kerhojen sisäiset mestaruuskokeet, arvokilpailut kuten pohjanpystykorvien SM-haukut, suomenpystykorvien Haukku-ottelu, nuorten alle 2-vuotiaiden koirien mestaruusottelut Metsopoika(spk) ja Pikkutilikku(ppk) Myös pohjoismaat kilpailevat keskenään LINT-maaottelussa Suomi/Ruotsi/Norja, josta paras yksittäisen tuloksen tehnyt koira saa vielä Pohjoismaiden mestari-tittelin Osa kokeista on KV-kokeita, eli kansainvälisiä kokeita, joista koira voi saada Kansainvälinen käyttövalio-tittelin.